Curaçao

Taloprojekti hiljeni muutamaksi viikoksi häämatkamme vuoksi. Jossakin isyyden oppaassa luki, että esimerkiksi talonrakennus on esimerkki arjen projektista, joka vaatii äärimmäistä sinnikkyyttä ja pitkällistä ponnistelua. Lisäksi tekstissä mainittiin, että projektin synnyttämästä ahdistuksesta pitäisi puhua.

Näin ollen, matka jonnekin muihin maisemiin kauas merten tuolle puolen teki hyvää etenkin miehelle (joka ei kotona lomaillessaan taatusti olisi malttanut pysyä pois raksalta). Matka oli eduksi myös parisuhteellemme, sillä talo on luonnollisesti vienyt aikaa myös siltä. Matkamme kohde oli Curaçao, joka muuten äännetään kura-sau. Kyseessä on korallisaari Karibian merellä lähellä Venezuelan rannikkoa.

Oli mukavaa vain olla toisen seurassa ja tehdä mitä huvittaa ilman arjen velvollisuuksia. Joten, teimme kaikkea seuraavaa:

Söimme ahmimme buffet-aamiaisia ilmeisesti hollantiseen tai amerikkalaiseen tyyliin.

Snorkasimme koralliriutoilla ja näimme sellaisia vedenalaisia maailmoja, jollaisia emme ehkä enää koe uudelleen.

Näimme koralleja, värikkäitä kaloja, mureenia, simpukoita, rapuja ja vaikka mitä, joille en nyt osaa antaa nimeä.

Luimme ja taas luimme. Mies taisi lukea tosin enemmän kuin minä - minä vain makasin koomassa. :D

Kävimme Shete Bokassa, jossa kilpikonnat lisääntyvät.

Vierailimme pääkaupungissa Willemstadissa ja kävimme kummallakin puolella, eli Pundassa ja Otrobandassa.

Joimme pirtelöitä, joissa oli aina kirsikka.

Kävimme veneretkellä.

Ja toinen meistä joi aika ajoin hyviä drinkkejä.

En tiedä oliko liioittelua, mutta mukanani oli kännykkäkamera, vesitiivis kamera ja järkkäri. Kuvia on siis lähemmäs tuhat, vaikka yritin säästellä ja ottaa kuvia vain sieltä mistä niitä ehkä kannattaisi ottaa.

Lisäksi näimme ja koimme paljon muutakin, mutta teen niistä vaikka oman postauksen. Eihän tällaisiä kuvakavalkadeja kukaan jaksa, sillä otoksia kyllä riittää.