Viimeinen Tampereen asuntomessujen viikonloppu oli vetänyt mehut myyjistä ja esittelijöistä (vai ovatko he sama asia?). Hyvä näin, sai kävellä ihan rauhassa. Nimittäin muutaman sadan muun ihmisen kanssa. Joku muukin (miten se on mahdollista) oli havahtunut siihen seikkaan, että messut loppuvat tänä viikonloppuna. Pakko mennä. Ihan pakko. Ja niin minäkin tulin menneeksi, sillä ensi vuoden messuilla me jo asutaan iki(pankin)omassa talossa.
Otin äitini mukaan ja kunnioitettavan hyvin hän jaksoikin kävellä, vaikka ajattelin, että hän kuukahtaa ensimmäisen talon jälkeen. En odottanut asuntomessuilta kovinkaan paljon, sillä olin kuullut niin kriittisiä arvioita etukäteen. Ehkäpä juuri siksi löysin paljon kivoja juttua. Laittelen lisää kuvia myöhemmin, kello on niin paljon, että liitän tähän vain yhden fisheye-kuvan asuntomessujen kauneimmasta arkkitehtuurista.
 |
| Arkkitehtonisesti tärkein osa on kuvan takaosassa, eli kauniit talot (koittakaa olla välittämättä ihme härpäkkeistä kuvan etualalla). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti