Rakennustelineet ovat mielestäni hurjan korkealla. Vähän liiankin korkealla, mutta onneksi toisella meistä ei ole kammoa korkeita paikkoja kohtaan. Ja, eikös ole hienot appiukon ja miehen väsäämät rakennustelineet! Mutta, vaikka kuinka tukevat olisivat, en viihdy tuolla ylhäällä, mutta kuvaamassa oli pakko käydä. Valokuvasta saa muuten hyvän käsityksen tulevasta etupihasta (oik. sivussa) - ehkä sinne koivujen joukkoon mahtuu kenties vielä nurmikkoakin.
Vasemmalla näkyvät tummanharmaat otsalaudat saavat vielä toisen kerroksen maalia ja sitten se on siinä. Se vaihe. Onneksi on vielä kulmapellit, ikkunapellit, katon läpiviennit, räystäslautojen asennus ja valaisimet. Rappauksen ja sokkelin sentään hoitaa rappausihminen. Hommaa riittää ennen sisätöihin ryhtymistä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti