tiistai 5. kesäkuuta 2012

Uno problema

Nyt se tuli, ensimmäinen ongelmamme. Se ei ole kaukana rakkaasta Pohjantähden alla -kirjan aloituksesta. Nimittäin, alussa oli suo.

Tontimme on todella märkä! Vesi tulee vastaan jo metrin kaivamisen jälkeen. Muistelisin, että Suomessa on kuivattu soita vuosisatoja, joten eiköhän me meidänkin tonttimme jotenkin saada kuivaksi. Eikö niin? Siksi niitä koivujakin siellä kasvaa, sillä koivut pitävät kovasti vedestä. Vedessä ei muuten olisi mitään ongelmaa, mutta LVI-ihmiset (putkireiskat) olisivat tarvinneet eilen snorkkelia, jotta olisivat saaneet putket näkyviin miehen kaivamasta vesilammikosta. Siellä putkessa menevät nimittäin kaikki talon johdot, myös ne sähköjohdot, sekä maalämpö. 

Olemmekin tähän asti päässeet aika vähillä takaiskuilla. Oikeastaan kaikki on mennyt todella hyvin, joten kaipa se oli odotettavissa, että talonrakennus ei suju kuin tanssi. No, malttia jälleen vaaditaan, eiköhän me jotain keksitä. Tai siis ne putki-ihmiset keksii (en halua käyttää sanaa putkimies...). 

Ps. toivottavasti ne tosiaan keksii.

Koivuja, joiden alla on vettä, tai suorastaan suota.

Kuoppa, jossa ei enää niin paljon vettä. Maalämmön putket laitettin menemään kuopan oikealta puolelta tekniseen tilaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti