sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Raivaa(oo)ja

Tein "kunnon" töitä tänään. Otin sahan ja voimatongit, riuhdoin risut ja pienet puut takapihalta. Ainakin osan niistä. Kuinka terapeuttista ja samalla tuli vahingossa liikuttuakin. Haaveilen jo ensi kesän pihatöistä, jolloin pääsen laittamaan puutarhaa! Ihan maailman parasta hommaa ja hyvää työn vastapainoa tällaiselle konttorirotalle.

Tonttimme rajalla on kostea lehto (katsoin metsäbiologian oppaasta) ja osa pihasta lienee  kangasmetsää. Osa pihasta on savimaata ja osa luultavasti moreenia. Ilmeisesti kukkaketojen ja perennojan suhteen ei ole tarvis seurailla kasvuvyöhykkeitä, vaan maata voi parantaa ja toki valoisuuskin pitää ottaa huomioon. Joten vain mielikuvitus on rajana puutarhansuunnittelussa, mutta toki pitää ottaa huomioon pohjoisen napapiirin läheisyys. Lisäksi kuitenkin savimaa ei ole kovin hyvä vaihtoehto puutarhalle sen tiiviyden vuoksi, joten sekaan pitää sekoittaa hiekkaa (ja jotain muuta).

Puutarhasuunnittelussa pihan voi jakaa mielessään huoneisiin, jolle kaikille on oma käyttötarkoituksensa. Lukkoonlyötyjä "huoneita" on terassien paikat noin suunnilleen, sekä kivetys etupihalla. Takapihalla ja terassin vieressä on siis vapaat kädet mihin vain. Haluasin ehkä pienen kasvihuoneen (tai vain pergolan), pieniä kivipolkuja ja suuria kukkapuskia, sekä tietysti hyötykasveja. 

Mutta, ihan mahtavaa hommaa tuo raivaaminen. Taidanpa heti seuraavana ei-sateisena päivänä jatkaa risukon purkamista.

Versoja, juurakkoja ja kaikenmoista metsässä kasvavaa, hyönteisiä houkuttelevaa, kasvia.
Pahimmat varvut poissa raivauksen jälkeen.
Takapihan halkonukkaus näkyy taustalla. Siellä odottavat kevättalven polttopuut. Kuvaan on helppo kuvitella muuten kiemurtelevia kivipolkuja ja kukkivia pensaita.
Taisin tallata sammakkojen asuinaluetta.
Oma maa mansikka.
Oma maa mustikka.
Olisipa muu maa hyttysentoukka.
Mies laittaa seinille koolausta rappauslevyjä varten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti