Otin (taas) synttärikuvia lapsesta. Tällä kertaa takapihan metsässä. Siellä kasvaa ihan tavallista metsää kanervineen, kuusineen ja sammalmättäineen. Itse asiassa kanervat näyttävät todella kivoilta kuvissa. Katsokaa vaikka.
Pääsin myös eteenpäin "kehystenvalitsemisongelmassani". Eihän kaikkien seinille laitettavien kuvien tarvitse olla isoja, kuten aluksi ajattelin. Vaan voihan sitä käyttää ihan pieniä kehyksiä (esim. kokoa 10x15), ja sitten suurempia rinnalla. Näin kollaasit seinällä näyttävät jotenkin kauniimmilta, kun kaikki kehystetyt valokuvat ovat vähän eri kokoa (mutta kuitenkin samaa värimaailmaa, kuten mustavalkoisia).
Ja näin ollen voin laittaa seinille myös niitä "naama a.k.a kasvokuvia", kun kuvat on tarpeeksi pieniä. En nimittäin pidä kovinkaan kuvista, joissa näkyvät kasvot todella läheltä - sellaisista perinteisistä studiopönötyskuvista missä katsotaan suoraan kameraan. Harva ihminen näyttää sellaisissa hyvältä. Lapset tekevät tässä ehkä poikkeuksen, sillä pieni ihminen ei vielä osaa jännittää kuvan ottamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti